Perämeri

Perämeri on Pohjanlahden pohjoisin osa, jonne laskee lukuisia jokia, niin Suomen kuin Ruotsinkin puolelta. Perämeri on vähäsuolainen. Keskisyvyys on vain 40 metriä.  Meren pohja on erilainen sen eri puolilla. Jääkauden painama maaperä kohoaa nyt 8-9 mm / vuosi. Perämeren Ruotsin puoleinen länsirannikko on syvempi ja saaristoisempi kuin Suomen matala itärannikko. Perämerellä tyypillisiä jääkauden jälkiä ovat myös matalat kivikkoiset rannat, erilaiset moreenimuodostumat ja hiekkakerrostumat. Perämeren rantojen paikoittainen hiekkaisuus tekeekin niistä suosittuja lomakohteita.

Meri ja siihen liittyvät elinkeinot ovat mahdollistaneet alueen taloudellisen kehittymisen. Meri toimii tärkeänä elinkeinoelämän edistäjänä edelleen. Alueen satamien merenkulku, kalastus, rantojen saha- ja metalliteollisuus ovat yhä alueen elinkeinotoiminnan peruskiviä. Kauppareitit toimivat jäänmurtajien turvin ympäri vuoden. Fyysisesti Suomen ja Ruotsin välinen raja on yksi maailman vapaimmista, mikä mahdollistaa helpon liikkumisen sekä merellä että maalla.

Kulttuurin merkitys ihmisten yhdistämisessä on ollut tärkeä. Molemmissa maissa vanhat kirkot ovat säilyneet ankarista luonnonolosuhteista huolimatta hyvin ja ovat edelleen käytössä. Kirkkojen ympärille on syntynyt kulttuurinen maisema; karujen kalliosaarten pienet punaiset mökit, venesatamat ja jollakin saarilla myös majakka luovat alueelle oman leimansa. Kirkko on näissä karuissa oloissa ollut keskeinen henkinen yhdistäjä sekä ihmisten että maiden välillä. Perämeren alueen historia, luonto ja perinteiset elinkeinot näkyvät vanhojen kirkkojen sisällä monin tavoin esineiden ja kirkkotaiteen kautta.